Vaikka maanantain myöhäisillan pelin piti olla niin myöhään, että osa pelaajista on nukkkumassa, ennen peliä edessä käsittämätön tilanne, kentän laidalla yhteensä 13 tykkiä odottamassa ottelun alkua. Tällaista pelaajarunsautta ei oltu nähty naismuistiin ja aavistuksen hankalaa oli hahmottaa missä kukakin pelaa. Paikat kuitenkin löytyivät ja oli aika lähteä KRISTampere Naisten kaatoon.
Hyvää oloa, ei sittenkään
Peli alkoi mukavasti pallon siirtyessä sujuvasti pelaajalta toiselle tykkien hallitessa peliä. Ensimmäiset tilanteet kuitenkin olivat kaukolaukauksia, jotka jälleen kerran menivät ohi, yli tai maalivahdin syliin. Pelin tempo ei päätä huimannut ja siten pelissä oli tarvittavaa rauhallisuutta ja selkeyttä. Ensimmäinen superpaikka tuli noin 8 minuutin kohdalla, kun Rita vapautti pystyjuoksussa olleen Lurun suoraan napit vastakkain maalivahdin kanssa, mutta laukaus meni suoraan maalinvahdin syliin sen verran voimalla, että maihin nainen meni. Mahtoiko viimeistelyn puuttuminen kismittää vai mistä duracellmaisen kentän ympärijuoksun jälkeen Luru otti pallon vastustajalta, kuljetti ja syötti namupassin Emmalle. Painava laukaus ylös ristikulmaan ja tilanne 0-1. Hyvästä tilanteesta voimaantunut tykkijoukko lisäsi vettä myllyyn ja lisäpaikkoja syntyi mukavasti. Ehkä 15 minuutin kohdalla Iiris nousi puolustuksesta pallo kanssa ohittaen pari vastustajaa ja maalinkulmalle Ritalle jalkaan eikä Raidu epäröinyt, lukemat tykeille 0-2. Hyvää oloa ei kestänyt kauaa, vaan vastustaja löysi jostain ihan toisen vaihteen ja ryhtyi vyörymään kohti Monkun vartioimaa maalia. Rytmimuutokset eivät koskaan ole olleet mitenkään vahvuus, joten eipä mennyt aikaakaan kun vastustaja tuli 3-4 naisen voimin hyökkäyksiin, jossa tykkejä oli vaan kaksi vastassa. Paniikkinappulaa taidettiin vähän painaa, kun meni taas kentän ympäri juoksemiseksi ja juuri ennen puoliaikavihellystä vastustaja rankaisi juoksemalla tykit kumoon vedon mennessä tolpasta Monkun selän kautta maaliin.
Pallo tutisee
Toinen puoliaika alkoi pelisysteemin muutoksella 2-1-2 vaihdokkaaseen 3-1-1. Vaikka muutos oli tarpeen, ei uusi systeemi tuonut onnenavaimia, vaan vastustaja näytti löytäneen aseet tykkilaumaa vastaan. Tekivätpä yhden maalinkin heti alkuun, mutta sitähän ei tietenkään hyväksytty, kun suoraan sivurajasta menee, Monkun esitellessä väistöliikkeitä. Sen sijaan peli alkoi menemään vähemmän sääntöjä noudattavaksi. Kovaa voi aina pelata, mutta sääntöjen rajoilla ja ylimenemiset pitäisi kyllä tuomarin osalta saada haltuun. Valitettavasti tällä kertaa niin ei käynyt ja peli koveni kovenemistaan. KRISin vapaapotkusta (mielestämme kyseenalaisesta) syntyi sitten hirveä härdelli maalille, eikä taaskaan onnistuttu siivoamaan palloa. Tilanne 2-2. Ja senhän tietää mitä siitä seuraa, kun pelistä tulee armotonta vääntämistä: ei peli-iloa mailla halmeilla. Jääkiekossa maila vapisee, niin ehkä jalkapallossa pallo tutisee. Systeemin muutos aiheutti myös sen, että jos puolustuslinjasta ei lähdetty mukaan hyökkäykseen, niin aika yksinäisiä sotureita kärki- ja keskipelaaja olivat. Mutta jossain vaiheessa muistettiin lähteäkin. Kytin kuljetti pallon keskiympyrään, syötti pystyyn vastustajien puolustajien välistä eikä Korppu jäänyt kuuntelemaan Emman huutoa vapaana olemisesta, vaan vetäisi kärkkärin maalin perukoille. Rauhassa ja pidetään tää -huudot eivät auttaneet, vaan muutama minuutti myöhemmin laidasta noussut vastustaja syötti nätisti keskelle, jossa ei päästy palloon vaan jostain pelaajien jaloista lähti veto aivan takanurkkaan tolpan viereen. Muutama minuutti peliaikaa jäljellä ja hirveä yritys saada lisämaaleja, jotka jäivät pelaajamuuriin. Tykkinaisille kauden ensimmäinen tasapeli 3-3 ja vaivainen yksi piste pottiin.
Hermokontrolli petti molemmilla joukkueilla eikä tuomari ottanut tarvittavaa roolia vaan ensimmäisen 15 minuutin jälkeen peli oli kaaosmaista, molemmin puolin rikkomista ja selvien tilanteiden viheltämättä jättämistä. Siihen, kun vielä lisätään kaksi naislaumaa, jotka elävät tunteella pelissä, ei nättiä jalkapalloa juurikaan nähty Nekalassa. Jos jotain positiivista haluaa etsiä, niin tilanteet jäivät suurimmalta osin viheltämättä puolin ja toisin, mutta vapaapotkusta alkanut tilanne, joka päättyi maaliin, kyllä kismittää… Monkku lähti kalaan rauhoittumaan 😉
Pelaajat
2 Laura Autio
3 Kati Kyyrö
7 Mervi Holopainen
8 Rita Koivunen
9 Marika Vierikko
11 Kati Santasalo
19 Anu Salminen
20 Iris Borg
21 Noora Pajari
28 Elina Lehtinen
29 Maria Westerholm
32 Kati Korpela
36 Emma Poussu